Henkilökohtainen opintosuunnitelma 

Lukio-opiskelija laatii itselleen lukio-opintoihin henkilökohtaisen opintosuunnitelman oman elämäntilanteensa mukaan. Opintosuunnitelma sisältää jaksoittaisen opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman ja jatko-opinto- ja urasuunnitelman. Jatko-opintoihin ja tulevaisuuteen liittyvät suunnitelmat toimivat ylioppilastutkintosuunnitelman pohjana. Ylioppilastutkintosuunnitelma taas toimii pohjana lukion opintojakso- ja ainevalinnoille. Opintosuunnitelmaan hahmotellaan myös mahdolliset korkea-asteen kurkistusopinnot, työelämä ja yrittäjyys- sekä kansainvälisyysopinnot. Opinnot suunnitellaan niin, että opiskelija saa lukion päättötodistukseen ja/tai ammatilliseen tutkintoon kuuluvat opinnot valmiiksi valmistuessaan ylioppilaaksi. 

Opintoja suunniteltaessa huomioidaan myös mahdolliset erityiset opetusjärjestelyt. Lisätietoa oppimisen tuesta ja erityisjärjestelyistä löytyy kohdasta Oppimisen tuki.  

Lukio-opintoja voi seurata Wilman Opinnot välilehdellä. Henkilökohtainen opintosuunnitelma laaditaan Wilman lomakkeella Lukion opintosuunnitelma. Ohjeet: Sway.  

Opiskelija saa apua opintosuunnitelmansa tekemiseen jaksoittain järjestettävissä Opintosuunnitelma -infoissa  sekä henkilökohtaisesti varaamalla ajan omaopolle. 

Jatko-opinto- ja urasuunnitelma 

Jatko-opintosuunnitelman laatiminen on prosessi, joka edistyy koko lukio-opintojen ajan. Jatko-opinto- ja urasuunnitelman laatiminen pyritään aloittamaan jo opintojen alkuvaiheessa, sillä se ohjaa myös ylioppilaskirjoituksiin liittyviä valintoja. Lukioaikaisia ainevalintoja on hyvä pohtia sekä omien kiinnostusten että tulevaisuudessa tarvittavien taitojen että jatko-opintoihin hakeutumisen näkökulmasta.  

Saat lisätietoa jatko-opintosuunnitelmasta sekä tukea oman alan pohtimiseen ja urasuunnitteluun kohdasta Hakutietoa.  

Jaksoittainen opiskelusuunnitelma 

Jaksoittaiseen opiskelusuunnitelmaan on hyvä suunnitella lukio-opinnot noin lukuvuodeksi eteenpäin. Suunnitelma auttaa hahmottamaan opiskeluaikaa. Keskeisimpiä lukioaineita on hyvä opiskella mahdollisimman tasaisesti. Eri aineiden oppimäärät ovat erilaajuisia. Tämän vuoksi ylioppilaskokeissa kirjoitettavien aineiden opiskelu on hyvä suunnitella niin, että ehtii käymään niiden kaikki pakolliset ja valinnaiset opinnot ennen kirjoituksia. 

Aikuislukio-opiskelun päätoiminen opiskelutahti on  

  • Vanha OPS: 4-5 kurssia / jakso 
  • Uusi OPS: 8-10 opintopistettä (op) / jakso 

Oma opiskelutahti kannattaa suunnitella niin, että se sopii omaan elämäntilanteeseen ja tavoitteisiin.  

Opintosuunnitelmassa huomioidaan mahdollinen ruotsin vapautus. Lukio-opintoihin voi anoa ruotsin vapautusta, jos opiskelija ei ole opiskellut ruotsia peruskoulussa. Ruotsin vapautusanomus tehdään Wilman lomakkeella Ruotsin vapautusanomus. Jos opiskelija saa vapautuksen ruotsin kielen opiskelusta, tulee hänen tehdä korvaavat 5 kurssia/10 opintopistettä muita opintoja. On hyvä huomioida, että ruotsin kielen taitoa saatetaan tarvita yliopisto-opinnoissa ja työskennellessä Suomessa. Eirassa ruotsia voi opiskella myös B3 -kielenä eli alkeista alkaen. 

Suomi toisena kielenä -oppimäärää (S2) voi opiskella, jos äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame. Äidinkieli määrittyy Väestötietorekisterin tietojen perusteella. Opiskelija, joka on opiskellut S2 oppimäärän lukiossa, voi kirjoittaa sen myös ylioppilastutkinnossa. Opiskelija, jonka äidinkieli on muu kuin suomi ruotsi tai saame voi hakea lisäaikaa muihin kuin vieraiden kielten ylioppilaskokeisiin, jos vieraskielisyys vaikuttaa tuntuvasti opintoihin. Lisätietoa saa S2-opettajilta. 

Ylioppilastutkintosuunnitelma 

Ylioppilastutkintosuunnitelman hahmottelu on hyvä aloittaa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana.

Ylioppilastutkintosuunnitelmaa päivitetään lukio-opintojen aikana, kun omat tavoitteet ja tulevaisuudensuunnitelmat hahmottuvat. Ylioppilastutkintosuunnitelmaan kirjataan kaikki ne aineet, jotka opiskelija aikoo kirjoittaa eri tutkintokerroilla. 

Ylioppilastutkintosuunnitelmaa suunnitellessa ota huomioon: 

Kirjoitettavat aineet 

Kirjoitettaviksi aineiksi kannattaa valita itselle kiinnostavia aineita sekä aineita, jotka tukevat omaa jatko-opinto- ja urasuunnitelmaa. 

Todistusvalinta jatko-opinnoissa 

Lukion ainevalinnoissa voit ottaa huomioon suunnittelemiesi alojen todistusvalinnat. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ylioppilastutkinto pisteytetään eri tavalla ja ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettavien aineiden pisteytyksessä on vaihtelua koulutusalasta ja korkeakoulusta riippuen. Tämän vuoksi on hyvä tutustua mahdollisiin itseä kiinnostaviin aloihin ja niiden alojen todistusvalintoihin jo lukio-opintojen alussa. Tällöin hahmottuu ne kirjoitettavat aineet, joista voisi olla sinulle eniten hyötyä myös korkeakoulujen hauissa. Lukion ainevalintoja tehdessä ei kuitenkaan kannata katsoa vain todistusvalintojen pistetaulukoita. Eniten opinnoissa onnistumista edistävät kiinnostus opiskeltavaa asiaa kohtaan, luottamus omiin kykyihin sekä opintojen kokeminen hyödyllisenä.  

Lisätietoa pisteytyksistä löydät Opintopolusta

Abistatus 

Eirassa on käytössä abistatus eli ilmoittautumisoikeus, joka tarkoittaa ettei ylioppilastutkintoon voi ilmoittautua ennen kuin opinnot ovat edenneet tasaisesti riittävän pitkälle. Abistatuksen pitää olla kunnossa ensimmäistä kertaa kevään ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuville 1. jakson loppuun mennessä ja syksyn kirjoituksiin 4. jakson loppuun mennessä.  
Tarkasta abistatukseen vaadittavat opinnot täältä: Ylioppilaskirjoitukset/Ylioppilastutkinto ja huomioi ne jaksoittaisessa opiskelusuunnitelmassasi. 

Osallistumisoikeus 

Osallistumisoikeuden kirjoitettavan aineen ylioppilaskokeeseen saa, kun on suorittanut kirjoitettavien aineiden pakolliset opinnot. Kevään kirjoituksiin osallistuvalla opinnot tulee olla suoritettuna viimeistään 3. jakson loppuun mennessä ja syksyn kirjoituksiin osallistuvalla viimeistään edellisen kevään 5. jakson loppuun mennessä. Huomaathan, että ylioppilaskirjoitusten tehtävät koostuvat pakollisten ja syventävien/valinnaisten opintojen sisällöistä, joten ne kannattaa ehdottomasti käydä ennen kirjoituksia.  

Kirjoituksien hajauttaminen 

Hajauttaminen on usein hyödyllistä tulosten tai kokonaissuunnitelmasi kannalta. Voit suunnitella kirjoittavien aineiden hajautuksen omien toiveiden mukaan huomioimalla esim. minkä aineen kurssit valmistuvat ensin. Äidinkieli on monesti hyödyllistä kirjoittaa viimeisenä.  

Hajauttaminen on välttämätöntä seuraavissa tapauksissa: 

  • Jos kirjoitat kaksi A-kieltä. Ruotsilla on kuitenkin aina oma kirjoituspäivä. 
  • Jos kirjoitat useamman reaaliaineen ja niiden kokeet ovat samana päivänä. Tutkintokerralla on 2 reaalikoepäivää, jolloin voit suorittaa vain yhden kokeen. 
    • Toisena päivänä: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia 
    • Toisena päivänä: uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto 

Abikurssit

Abikursseilla harjoitellaan yo-kirjoituksia varten ja ne kannattaa valita omaan opiskelusuunnnitelmaan. Abikurssit näet opintojakso- ja kurssitarjottimesta sekä kesätarjottimesta sen ilmestyttyä.  

Preliminäärit

Preliminäärit ovat ylioppilaskirjoitusten harjoituskokeita. Ne eivät ole pakollisia, mutta ehdottoman suositeltavia. Preliminääriin osallistuminen näkyy yleensä ylioppilaskokeen tuloksessa. Koe on samanlainen kuin ylioppilaskoe ja se arvostellaan yo-kokeen kriteerein. Preliminäärit järjestetään kevään kirjoitusten osalta tammi-helmikuussa ja syksyn kirjoitusten osalta elokuussa. 

Valmistuminen

Lukion päättötodistus tai ammatillinen tutkintotodistus tulee saada valmiiksi samaan aikaan ylioppilastutkinnon valmistumisen kanssa. 

Keväällä ylioppilaaksi valmistuvien opiskelijoiden opinnot tulee olla suoritettuna 3. jakson loppuun mennessä. Intensiivisiä abikursseja voi tehdä vielä 4. jaksolla. 
Syksyllä ylioppilaaksi valmistuvien opiskelijoiden opinnot tulee olla tehtynä edellisen lukuvuoden 5. jakson loppuun mennessä. 1. jaksolla voi tehdä vielä intensiivisiä abikursseja.

Lisätietoa ylioppilaskirjoituksista ja niihin ilmoittautumisesta