Oppivelvollisuusikäisten määrä aikuislukioissa on kasvanut. Jatkossa aikuislukiot haluavat kehittää digitaalisia oppimisympäristöjä palvellakseen kuntia, joissa lukioikäisiä ei tahdo enää riittää.

MERJA SIIRILÄ

Suomessa on 21 aikuislukiota ja hieman yli 20 nuorisolukioiden aikuislinjaa.

Määrä on vaihdellut vuosien varrella, kertoo Aikuislukioliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja ja helsinkiläisen Eiran aikuislukion rehtori Mauri Ronimus.

Lisää: Oppilaat loppumassa aikuislukioista

Ronimuksen mukaan aikuislukioiden tulevaisuus näyttää tällä hetkellä hyvältä.

Silti toisen asteen koulutuksen toimintaympäristön muuttuessa aikuislukioidenkin on muututtava.

Aikuislukiot haluavat nyt kehittää erityisesti verkko-opintoja ja digitaalisia oppimisympäristöjä niiden kuntien avuksi, joissa lukioikäisiä ei tahdo enää riittää.

Ronimuksen mukaan tavoite on, että opiskelijoiden ei tarvitsisi matkustaa 200 kilometriä päivässä saadakseen lukiokoulutusta, vaan he saisivat paikan päällä tarjottavan tuen lisäksi verkko-opetusta, jossa olisi hyvä yhteisöllisyys, kunnollinen ohjaus ja oppimisen tuki.

– Tämä on iso valtakunnallinen operaatio, jota viemme nyt läpi, Ronimus sanoo.

Ronimus muistuttaa, että tällä hetkellä koko lukiokoulutus on muutoksessa. Muutama vuosi sitten Suomessa oli yli 300 lukiokoulutuksen järjestäjää, nyt määrä on noin 270.

– Ennusteen mukaan kymmenen vuoden kuluttua koulutuksen järjestäjiä saattaa olla huomattavasti nykyistä vähemmän.

Oppivelvollisuusikäisetkin hakeutuvat

Viime vuosina nuorten alle 18-vuotiaiden hakeutuminen aikuislukioon on lisääntynyt. Näin on käynyt esimerkiksi Kokkolassa.

Alle 18-vuotiaat oppivelvollisuusikäiset voidaan ottaa aikuislukioon opiskelemaan rehtorin luvalla.

Usein taustalla on se, että nuori ei pärjää esimerkiksi isoissa, meluisissa ryhmissä ja tahti voi olla hektistä.

– Pienemmät ryhmät, henkilökohtaisempi opetus ja opintojen rauhallisuus on heille parempi vaihtoehto. Mielestäni tämä on hyvä vaihtoehto siihen, että nuori ei lopeta opintoja ja syrjäydy, sanoo vuodesta 1975 aikuislukiokoulutusta järjestäneen Kokkolan aikuis- ja ammattilukion rehtori Jonna Finell.

Tämän on huomannut myös Helsingissä Eiran aikuislukion rehtorina työskentelevä Ronimus.

– Lukemisen kulttuuri on muuttunut, nykyisin ollaan enemmän sosiaalisessa mediassa. Se on muuttanut selkeästi oppimisen kehittymistä.

Ronimus on työskennellyt aikuislukiossa jo yli 30 vuoden ajan. Kun hän aloitti, oli aikuisopiskelijoiden keski-ikä hänen omassa oppilaitoksessaan yli 30 vuotta. Nyt opiskelijoiden keski-ikä on 24 vuotta.

Vaasan aikuislukiolinja lopettaa

Mauri Ronimuksen mukaan alueelliset erot aikuislukioiden tilanteissa ovat suuria.

Siinä missä esimerkiksi pienellä paikkakunnalla voi olla menestynyt aikuislukiolinja, voidaan suurempien kaupunkien aikuislukioissa kärsiä opiskelijoiden vähenemisestä.

Ronimuksen mukaan tähän vaikuttaa sekä oman ja lähikaupunkien opintotarjonta että työllisyystilanne.

Myös tutkintotavoitteisten aikuisopiskelijoiden määrän väheneminen tekee aikuisten lukiokoulutuksesta monille koulutuksen järjestäjille liian kallista.

Vaasassa Vaasan lyseon lukion aikuislinjan toimintaa on supistettu systemaattisesti parin viime vuoden ajan. Uusia opiskelijoita ei enää oteta, ja meneillään on viimeinen lukuvuosi.

Rehtori Jaakko Pertun mukaan viime vuosina on ollut paljon kursseja, joilla ei ole ollut yhtään opiskelijaa.

Vaasan lyseon lukion aikuislinjalta on vuoden 2018 jälkeen kirjoittanut ylioppilaaksi vain muutamia ylioppilaita. Opiskelijat ovat olleet pääsääntöisesti kaksoistutkinnon suorittavia.

Ensimmäisen kerran aikuislinjan kohtalo nostettiin esiin Vaasassa vuonna 2008. Saatu rahoitus suhteutettuna kuluihin on Pertun mukaan vinoutunut.

– Määrärahaylitys oli viime vuonna satatuhatta euroa ja se on aika suuri pienelle linjalle.

Osassa kouluja opiskelijamäärät kasvussa

Esimerkiksi Kokkolan aikuis– ja ammattilukio kokemukset ovat päinvastaiset kuin Vaasassa: tutkinto- ja aineopiskelijoita on yhteensä noin 80. Puhtaasti iltalukiolaisia heistä on vähän alle 50.

Parin vuoden aikana oppilasmäärä on jopa kasvanut.

– Tänä vuonna aloittaneiden opiskelijoiden määrä on ollut isompi kuin muutamana edellisenä vuotena, iloitsee Finell.

Finell uskoo, että muun muassa opintojen joustavuus sekä työelämämuutokset ja vaatimukset ovat lisänneet kiinnostusta aikuislukiota kohtaan.

Myös Seinäjoen lukion aikuislinjan opiskelijamäärät ovat olleet lievässä kasvussa parin vuoden ajan.

– Kasvua selittää ehkä kesken jääneitä opintojaan täydentävien opiskelijoiden määrä. Osa meidän päiväpuolen opiskelijoista käyttää myös iltalukion kursseja hyväkseen, kertoo Seinäjoen lukion rehtori Teijo Päkkilä.

Seinäjoen lukion aikuislinjan opiskelijoista valkolakin vuosittain painaa päähänsä parikymmentä opiskelijaa.

Tutkintotavoitteisten aikuisopiskelijoiden määrän väheneminen tekee aikuisten lukiokoulutuksesta monille koulutuksen järjestäjille liian kallista. Näin myös edellytykset aikuislukioiden harvetessa heikkenevät.